Media-alalla ja journalismin piirissä sosiaalinen media on elinehto. Some on niin tärkeä, että se on vaikuttanut jopa itse alaan ja tapaan, jolla journalismia tehdään. Somen ja internetin vuoksi tiedon välitys on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin, ja siksi toimittajien on seurattava sosiaalista mediaa herkeämättä ja tarkkailtava, kuka jakaa mitäkin tietoa ensin. Tässä korostuu kuitenkin myös faktantarkistuksen ja tietojen vahvistamisen merkitys. Väärä informaatio leviää oikean tiedon tavoin nopeasti, mutta toisaalta myös virheellisten tietojen nopea oikaisu ja päivitys on mahdollista.

 

Kun itse olin viimeksi harjoittelussa isossa uutistoimituksessa tänä kesänä, tutkin erästä laajaa otsikoissa ollutta rikosjuttua. Sain ohjeistukseksi tutkia netin keskustelupalstojen lisäksi kaikkia mahdollisia somekanavia, kuten Facebookia, Instagramia ja Jodelia. Aina kun sain käsiini uutta informaatiota, jatkoin asioiden selvittämistä ja pyrin saamaan tiedoille vahvistusta. Joskus tämä onnistui, joskus ei. Somessa liikkuu paljon vahvistamatonta kuulopuhetta. Tämä toimintamalli kuitenkin kertoo mielestäni hyvin siitä, millainen valta somella on myös uutistyön tekemisessä.

 

Huono puoli somessa on se, että toimittaja itsekin voi helposti langeta sen ansoihin esimerkiksi laittamalla juttuihin vahvistamatonta tietoa tai osallistumalla vastuuttomasti keskusteluihin somessa. Lisäksi toimittaja tai mediatalo saattaa lähteä siihen, että klikkijournalismia tehdään uutisoinnin laadun kustannuksella. On oltava tarkkana, että toiminta on Journalistin ohjeiden mukaista. 

 

Tämän lisäksi some on myös tärkeä väylä medioille ja toimittajille brändätä itseään. Media-alalla yritysten kilpailu on kovaa, ja onnistunut somen hallinta ratkaisee osaltaan sitä, minkä medioiden uutisiin tai tiedotteisiin ihmiset tarttuvat. Klikkiotsikoinnin aikakaudella on tärkeää, mikä media tuo herkulliset otsikkonsa kännykän selaajan ulottuviin taitavimmin. Lisäksi myös visuaalisuus esimerkiksi Instagramissa on myös uutismedioille nykypäivänä tärkeää, samoin kuin esimerkiksi toimittajien työarjen kuvaaminen.