Journalismin saralla sosiaalisen median potentiaali on huikea - niin hyvässä kuin pahassakin. Nykypäivänä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että journalisti ottaa sosiaalisen median haltuunsa paitsi edustamansa organisaation nimissä, myös omissa nimissään. Koska journalisti on tunnetusti "vallan vahtikoira", hänen vaikutusmahdollisuutensa esimerkiksi Twitterissä tai Facebookissa ulottuvat laajalle.

Sosiaalinen media on journalistille tuhannen taalan paikka harjoittaa henkilöbrändäystä. Aivan ensimmäisenä osuvasta, mutta mielipiteitä jakavasta henkilöbrändäyksestä tulee mieleen MTV:ltä tuttu toimittaja Tuomas Enbuske.

Linkki Enbusken Twitter-tilille:

https://twitter.com/TuomasEnbuske?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Eauthor

Enbuske on tunnettu siitä, että hän pyrkii olemaan tietoisesti ärsyttävä hahmo tuottamalla provosoivaa tekstiä. Tätä hän ilmentää paitsi blogikirjoituksissaan, myös sosiaalisessa mediassa. Hänen Twitter-tiliään selaamalla saa hyvän käsityksen siitä, millainen hän on ihmisenä. Hän ottaa satiiriseen sävyyn kantaa myös yhteiskunnallisesti relevantteihin asioihin (mm. vappusatasia käsittelevä twiitti).

Sosiaalinen media on kasvualusta myös erilaisten vaihtoehtomedioiden leviämiselle. Näistä tunnetuimpia lienee jo lakkautettu MV-lehti, jonka edustama journalismi ei juurikaan perustunut Journalistin ohjeiden noudattamiselle. Tämä ilmentyy myös lehden Twitter-tilillä, jonka materiaali kuvastaa myös lehden journalistista linjaa.

Linkki:

https://twitter.com/mitavittualehti 

Toimittajat ovat siis hyvin aktiivisia Twitterissä, koska he haluavat nostaa esiin yhteiskunnallista keskustelua ja vahvistaa henkilöbrändiään. On kuitenkin tärkeää, että kokonaiset organisaatiotkin ovat läsnä sosiaalisessa mediassa. Mielestäni hyvästä ja asiallisesta sosiaalisen median käytöstä esimerkkinä toimii Yleisradion Facebook-sivu:

https://www.facebook.com/yleisradio/

Päivitykset ovat informatiivisia ja selkeitä, eikä niissä hairahdeta iltapäivälehtien tapaiseen klikkiotsikointiin. Klikkiotsikointiakaan ei pidä kuitenkaan suoralta kädeltä automaattisesti tuomita, sillä kaikki riippuu vahvasti uutisesta ja sen tarpeista. Yleisradiolla on kuitenkin pitkien perinteiden lisäksi tietty asema ja imago, johon klikkien kalastelu ei toistaiseksi ole erityisemmin kuulunut.