Journalististen töiden ja oman bändini puolesta olen käyttänyt erinäisiä sosiaalisen median ympäristöjä jonkin verran. Henkilökohtaista somettamista olen harjoittanut todella vähän. En kuitenkaan missään nimessä kutsuisi itseäni somettamisen suhteen noviisiksi, sillä esimerkiksi kouluni radion ja bändini puolesta Facebook ja Instagram ovat tulleet ikään kuin pakon edessä hyvinkin tutuiksi.
Facebook on monipuolinen ja hyödyllinen kanava erilaisten sisältöjen jakamiseen. Siellä olen jakanut kuvia, videoita sekä pidempiä tekstejä eri toimeksiantajien (mm. 6G-yhtye, Ruotuväki-lehti) tileillä. Käyttökokemuksen myötä olen oppinut käyttämään Facebookia sujuvasti ja usein saatan esimerkiksi ajastaa sinne materiaalia julkaistavaksi tasaisin väliajoin.
Olen kuullut usein puhuttavan siitä, että Facebook ei ole enää nuoremman somettajaväestön suosikki. Tämä on selkeästi omien havaintojeni pohjalta totta ja konkretisoitumassa yhä enemmän. Facebook on silti kanava, johon kannattaa satsata, sillä ikäjakauma on hyvin laaja ja vanhempikin väestö on oppinut käyttämään sitä hyvin. Olisi liioiteltua väittää, että nuorisokaan olisi täysin hylännyt Facebookin.
Facebookissa hyvä puoli on se, että journalistisen työn tiimoilta siellä voi julkaista melko lailla mitä tahansa: esimerkiksi verkkojuttujen puffausta, lehden markkinointia tai behind the scenes -materiaalia journalistisen työn tekemisestä. Facebook on hyvä linkki itse julkaisun, lukijan ja toimituksen välillä ja se mahdollistaa myös median brändäämisen. Myös Facebookissa olen käyttänyt Instagramista ja Facebookista tuttua story-toimintoa sekä maksullista markkinointia.
Mikäli kuitenkin haluaa kohdentaa sisältöä nimenomaan nuoremmalle väestölle, on Instagram paljon varteenotettavampi somekanava. Kuvat ja visuaalisuus ovat korostuneemmassa roolissa, eikä Facebookin kaltaisten yhtä pitkien tekstijulkaisujen teko ole mahdollista (vaikka toki Instagraminkin merkkimäärä antaa melko hyvin myöten). Häshtägien ja tägäystoimintojen kautta on helppo johdattaa ihmisiä oman sisällön ääreen, vaikka toki sisällön laatu ja kiinnostavuus ovat keskeisessä roolissa.
Instagramissa jaan sisältöä useimmiten syötteessä, mutta olen alkanut hyödyntää myös story-toimintoa aiempaa enemmän. Snapchatista tuttu toiminto on kätevä, jos haluaa julkaista esimerkiksi arkisempaa materiaalia, jonka ei halua näkyvän pysyvästi. Storyjakin on silti helppo tallentaa ja koostaa kansioiksi.
Journalistisessa työssä olen jaotellut Instagramin käyttöä esimerkiksi niin, että varsinaiset journalistiset julkaisut jaetaan syötteessä ja behind the scenes -tyyppinen materiaali (esim. lehden toimituksesta) julkaistaan storyssa. Toki storyssa on helppo myös mainostaa tulevia juttuja ja julkaisuja, mutta nykypäivänä kulissien takainen materiaali kiinnostaa ihmisiä erittäin paljon.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.